Kenen puoleen kääntyä?

 

 

Sekä psykologit että psykoterapeutit tekevät työtä hyvän mielenterveyden ja tasapainoisen elämän eteen. Useissa organisaatioissa on töissä sekä psykologeja että psykoterapeutteja. Apua hakevan voikin joskus olla hankala tietää kenen puoleen kääntyä. 

Tässä kerrotaan lyhyesti näiden kahden ammattinimikkeen eroista ja yhtäläisyyksistä.

Mielenterveyden ammatit esittelyssä 

1 Psykologit


Psykologi on Valviran suojaama ammattinimike, jonka saaminen edellyttää korkeamman asteen tutkinnon, joka on Suomessa psykologian maisteri.Opinnot kestävät noin 5 vuotta, ja niiden aikana psykologiksi kouluttautuva tutustuu psykologian tärkeimpiin oppisuuntiin ja niiden tarjoamiin hoito- ja tutkimusmenetelmiin. Lopputyön kirjoittaminen on pakollista, ja viimeistään sen aikana tapahtuu lopullinen pätevöityminen omaan erikoisalaan.



Osa psykologeista toimii oman vastaanottonsa kautta tarjoten psykologista apua asiakkaille. Kysymyksessä on hoito keskustelmalla. Asiakas ja psykologi luovat henkilökohtaisen ammatillisen ihmissuhteen, jossa pohditaan mennyttä ja nykyhetkeä, ja sitä kautta rakennetaan parempaa tulevaisuutta. Psykologi voi halutessaan käyttäá psykologisia testejä työssäänja kirjoittaa niiden sekä potilaan haastattelun pohjalta ns. psykologilausunnon.


Kun asiakas valitsee psykologia, hänen tulee kiinnittää huomiota niihin teemoihin, joiden psykologi kertoo olevan omaa erityisosaamistaan. On myös tärkeää kokea, että valittu psykologi on ihmisenä oikea keskustelukumppani pohtimaan elämän vaikeitakin kysymyksiä.

2. Psykoterapeutit


Psykoterapeutti on samoin kuin psykologi Valviran valvoma ammattinimike. Psykoterapeutteja on monen eri tasoisia, esimerkiksi Vaativan erityistason psykoterapeutti, Erityistason psykoterapeutti, Perheterapeutti, ja niin edelleen. Yhteistä kaikille näille koulutuksille on se, että psykoterapeutit koulutetaan  aina nimenomaan terapeuttiseen hoitotyöhön. Psykoterapiakoulutus on useamman vuoden kestoinen ja osassa vaaditaan opiskelijalta myös oman psykoterapian läpikäymistä. Taustaltaan psykoterapeutteja on mitä moninaisimmista lähtökohdista, sillä kyseessä on pitkälti jatkokoulutus,  eli useilla opiskelijoilla on jo olemassa joku sopiva pohjakoulutus, esimerkiksi sairaanhoitaja. On myös paljon psykologeja, jotka hankkivat psykoterapeutin pätevyyden.

Psykoterapia on keskusteluun perustuva metodi, jossa asiakasta autetaan työstämaän menneisyyttä ja kohtaamaan tuleva rohkeasti.Eri koulukuntien psykoterapeutit keskittyvät hieman eri asioihin. Tuttu esimerkikki ovat ratkaisukeskeiset terapiat, joissa kuten nimikin jo kertoo, etsitään nimenomaan ratkaisuja sen sijaan, että keskityttäisiin analysoimaan ongelmien alkuperää. Kyseessä on strukturoitu terapiamenetelmä, jossa uusia elämäntaitoja integroidaan omaan elämään askel askeleelta.


Kun valitsee psykoterapeuttia, on hyvä pohtia omia tarpeitaan ja sitten peilata niitä psykoterapeutin tarjoamaan menetelmään. Koska hoito tapahtuu keskustelmalla, on hyvä kokea, että valittu psykoterapeutti on sellainen ihminen, jonka kanssa voi ja jonka kanssa kannattaa keskustella. Koska psykoterapeuttien kirjo on valtava, on suositeltavaa tutustua psykoterapeuttiin rauhassa ja etsiä tarpeen mukaan taustatietoa tarjotuista menetelmistä esimerkiksi internetistä tai pyytââ niitâ psykoterapetilta itseltään.

Tekstin kirjoitti psykologi Timo Kojonen.

Therapion.com FI 

Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lähestyminen parisuhteeseen

Parisuhde voi tuottaa onnea, terveyttä ja hyvinvointia. Aina ei kuitenkaan ole helppoa. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen terapia myös netissä voi olla ratkaisu parempaan vuorovaikutukseen ja onneen parisuhteessa.


Parhaimmillaan parisuhteessa tunteet tekevät toisesta ihmisestä välttämättömän. Rakkauden avulla me sitoudumme toisiimme pohtimatta, mitä hyötyä toisesta on viime aikoina ollut. Rakkaus saa sitoutumaan ja tahtomaan rakastaa. Yksi onnellisuuden osatekijöitä on läheinen, hoivaava, oikeudenmukainen, henkilökohtainen, ja parhaimmillaan elinikäinen kumppanuus parhaan ystävän kanssa. 

Parhaimmillaan parisuhde tuottaa onnea, terveyttä ja hyvinvointia ja on paikka, jossa kummatkin osapuolet voivat kasvaa ja kehittyä ihmisinä. Kaikki parisuhteessa elänneet ja elävät tietävät myös, ettei aina ole helppoa. Parisuhteessa on kaksi erillistä ja erilaista yksilöä omine taustoineen ja menneisyyksineen. Ennemmin tai myöhemmin on odotettavissa jonkinlaisia vaikeuksia, se on normaalia. 

Myös ristiriidat kuuluvat parisuhteeseen. Tyypillisiä parisuhteen ongelmia ovat mm. kommunikaation ongelmat ja erilaiset vaikeat elämäntilanteet, -tapahtumat ja -kriisit, esim. lasten kasvatuskysymykset, lasten tai muiden läheisten ongelmat, perheen taloudelliset ongelmat, rahankäyttö, työhön tai työttömyyteen liittyvät kysymykset, ajankäyttö, perheen työnjako, läheisyyteen ja seksiin liittyvät kysymykset, uskottomuus, mustasukkaisuus, päihteet, riippuvuudet jne. Usein pariskunnat sinnittelevät vaikeissakin tilanteissa pitkään yrittäen yksin löytää ratkaisua ongelmiinsa, ja usein tässä onnistuvatkin. 

Toisaalta monessa suhteessa odotetaan aivan liian kauan ja turhaan ennen avun hakemista. Ulkopuolisen avun hakeminen saattaa kuitenkin olla kannattavaa. Parhaimmillaan mahdollinen eron uhka poistuu ja parisuhde syvenee ja nousee toiselle tasolle, yhteenkuuluvaisuuden tunne ja sitoutuminen lisääntyvät. Ja alkuvaiheessa ongelmat olisivat helpommin ratkaistavissakin, kun uskoa vielä olisi asioiden hoitumiseen eikä mahdollisia loukkaantumisia ja muita negatiivisia tapahtumia olisi ehtinyt kasaantua. 

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisen pariterapian tarkoituksena on etsiä ja löytää parin yhteisiä tavoitteita ja arvoja pariskuntana, parantaa parin välistä vuorovaikutusta ja tavoitella hyvää elämää sellaisena, kuin pari sen yhteisesti näkee, parantaa pariskunnan välistä kimppaa. 

Keskeisiä menetelmiä ratkaisu- ja voimavarakeskeisessä pariterapiassa on puolisoiden tekemät yhteiset tehtävät. Onnelliset pariskunnat näkevät toisessa vahvuuksia, häivyttävät toisen puutteita ja kohottavat toisen vajavuuksia vahvuuksiksi. Toisen vahvuuksien tietoinen etsintä ja näkyväksi tekeminen voi olla yksi tällainen tehtävä. Meillä on myös taipumus valita puoliso, jonka ominaisuudet ja kyvyt toisaalta sopivat kanssamme, toisaalta tasapainottavat omiamme niin, että se hyödyttää kumpaakin ja vahvistaa parisuhdetta. Tätä kokemusta on kaikissa parisuhteissa, ja sitä voidaan vahvistaa tehtävillä. Vuorovaikutus parisuhteessa on liian usein puhumista ja odottamista, ja se ei ole hyvä tapa viestiä. Sen sijaan olisi tärkeää opetella kuuntelemista, ja tehdä sitä usein. Tätä vuorovaikutuksen tekniikkaa on myös mahdollista harjoitella.  

Meillä on myös taipumus muistaa asioita, jotka sopivat sen hetkiseen mielialaamme. Siksi silloin, kun parisuhde voi hyvin, on hyvä aika varautua parisuhteen rankkoihin aikoihin, sillä erityisesti silloin on hyvien aikojen muisteleminen tärkeää. Tähänkin on kehitetty harjoituksia. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen pariterapia etsii myös tehtävillä ja harjoituksilla parin voimavaroja, millä pariskunta on vaikeuksista jo selvinnyt, ja mitä ominaisuuksia osapuolilla on, että myös mukavat asiat parisuhteessa ovat voineet tapahtua. 

Sukua ja sosiaalista verkostoa ei myöskään pidä unohtaa tässä asiassa. Jos sanotaan, että suku on pahin, on se ollut myös monta kertaa paras opettaja tekemässä meistä juuri niitä yksilöitä kuin olemme. Parisuhteen hyvinvoinnille tekee hyvää opetella myös muistamaan ja mahdollisesti kiittämään niitä tärkeitä ihmisiä ympärillämme, jotka ovat olleet vaikuttamassa niihin asioihin, joita pidämme tärkeinä niin parisuhteessa kuin yksilöinäkin. 

Parisuhdetta voi hoitaa myös nettiterapian avulla. Skype-puhelut mahdollistavat tapaamiset paikasta riippumatta, ja voimavarakeskeiseen terapiaan liittyvät harjoitukset ja tehtävät kumppanit voivat tehdä mukavasti kotonaan itselle parhaiten sopivana aikana. 

Parisuhdetta kannattaa hoitaa ja vaalia. Sillä halu ja tahto pysyä parisuhteessa on tullut lähes ainoaksi parisuhteen perustaksi, kun yhteiskunnan normit eivät sitä enää vaadi. Rakkaus on myös pitkälti tahdon asia.



Tämän artikkelin kirjoitti Helena Vuoriheimo. Hän on koulutukseltaan laillistettu psykoterapeutti ja sairaanhoitaja (ylempi AMK). Työssään Helena käyttää voimavara- ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä. 


Therapion.com FI - www.therapion.com/fi/

Irti jumista !

Luovan työn tekijöille ja opiskelijoille on tuttua jäädä jumiin työnsä kanssa. Käsillä oleva työ ei vain etene. Jumi voi tulla missä työn vaiheessa tahansa ja syyt jumiin ovat tietysti moninaiset. Tyypillistä kuitenkin on, että dead line työn kanssa lähenee tai on jo ohitettukin, ja tekemätön työ vaivaa ajatuksissa, mutta etenemistä ei tapahdu. 

Kaikenlaiseen tekemiseemme vaikuttaa motivaatio. Se on halukkuutta, tahtotilaa johonkin käyttäytymiseen tai toimintaan. Motivaatio saa meidät toimimaan. Motivaatio voi olla sisäistä tai ulkoista motivaatiota. Ulkoisena motivaationa voidaan pitää vaikka sitä dead linea, joka häämöttää ovella, sisäisenä motivaationa esimerkiksi kunnianhimoa, tekemisen iloa tms.   Motivaatio koostuu paitsi halusta tehdä työ myös uskosta siihen, että se on mahdollista. Jumitilanteessa kyseessä voi olla kumman vain motivaatiotekijän aiheuttama lukko ja niitä voi tarkastella erikseen tai yhdessä, joka tapauksessa ne vaikuttavat toinen toisiinsa. 

Joskus kyse voi olla siitä, että tavoite on nostettu liian korkealle. Voi olla, että tavoitetason saavuttaminen ei jostain syystä olisi mielekästä esimerkiksi siihen vaadittujen muiden elämänalueiden uhrauksien vuoksi. Toisin sanoen jokin muu tarve on suurempi kuin kyseessä oleva asia. Esimerkiksi tarve huolehtia lapsista voi olla suurempi kuin kirjoittaa tehtävää tai kirjaa tai editoida videota tavoitellun tavoitetason mukaisesti. Voi olla, että elämäntilanne on sellainen, ettei yksinkertaisesti haluttu laatutaso voi toteutua ilman, että jonkin muun elämänalueen toiminto kärsii liikaa. 

Tällaisessa tilanteessa ristiriita voi olla melkoinen kahden eri tarvetilan välillä, tyytymättömyys ja ahdistus kasvaa ja henkilö on pattitilanteessa tehtäviensä kanssa. Dead line sen kuin lähenee. Onneksi ilman viimetinkaa olisi moni asia jäänyt tekemättä. Eli tässä vaiheessa usein tekemättömät työt tulevat tehtyä ja priorisointia tekemättömän työn eteen tapahtuu esimerkiksi omista yöunista tai harrastuksista tinkimällä, viemällä lapset anopille hoitoon tai muilla tavoin. 

Jumin syynä voi olla myös epäilys siitä, ettei työ täytä joko omia tai jonkun muun vaatimuksia. Usein jumi vaivaa erityisesti vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä kaiken mahdollisimman hyvin. Odotukset myös jumittavaa työtä kohtaan voivat olla liian korkeat. Voi olla tunne, että työ on liian vaativa, että työn määrä on liian korkea, että odotettavissa olevat uhraukset ovat liian suuret, ja että kaikista näistä korkeista uhrauksista ja töistä huolimatta tulos ei tule olemaan odotetun hyvä.   

Joskus saattaa pelottaa, mitä sitten tapahtuu, kun työ tai projekti on saatu valmiiksi. Ehkä tiedostamattakin jarruttelee työn valmistumista ja mahdollisesti uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä. Jumitilanteissa tavoitetta kannattaa miettiä toiseenkin kertaan. Onko asetettu tavoite juuri se, jota oikeasti haluan? Onko se omani vai jonkun toisen asettama? Onko tavoite sopivan kokoinen vai vaadinko itseltäni liikaa tai liian vähän? Mitä hyötyä saavutan tai muut saavuttavat, kun tavoite on saavutettu? Tavoite kannattaa tehdä kiinnostavaksi, se kannattaa pilkkoa pienempiin ja hallittavampiin osiin. Kannattaa miettiä muita samankaltaisia tilanteita, joissa on onnistunut ja omia tai tiimin ominaisuuksia, jotka auttavat onnistumaan. Erityisen tärkeää on huomata, mitä kaikkea onkaan jo saanut aikaiseksi, huomioida kaikki pienikin edistys. 

Hyvä keino saada jumi laukeamaan on vähentää kontrollia. Ei yritäkään tehdä mitään täydellistä, vaan paremminkin päinvastoin. Tarkoituksena onkin tehdä huono, virheitä sisältävä ja ala-arvoinen ensimmäinen vedos. Sittenpähän se on tehty. Mutta sitten palaakin tähän ala-arvoiseen suoritukseen ja alkaa korjailla sitä ikään kuin se olisi kaverin tai jonkun vieraan tekele. Se saattaakin olla jo paljon helpompaa. Lopulta korjailtu valmis työ voi yllättää laadukkuudellaan. Nettiterapiaa kannattaa käyttää vaikeista jumitilanteista pääsemiseen. Toisen kanssa pohtiminen  saa asiat vuorten sijasta näyttämään ylityskelpoisilta pikku mäiltä, ja energiaa säästyy itse työn tekemiseen. Jokainen jumitilanne kannattaa kohdata kiitollisuudella. Jumit ovat mahdollisuuksia, joissa joudumme pohtimaan tavoitteitamme ja elämämme suuntaa ja jokaisen selvitetyn jumin jälkeen on hitusen vahvempi ja hitusen varmempi siitä, että suunta on oikea. 


Tämän artikkelin kirjoitti vaativan erityistason psykoterapeutti Helena Vuoriheimo. 

Therapion.com FI - www.therapion.com/fi/

Internet avaa uusia mahdollisuuksia pariterapiaan

Internet avaa uusia mahdollisuuksia myös parisuhteen hoitoon. Hyvä esimerkki on Therapion.com - saitin tarjoama parisuhteen hoito-ohjelma. Se koostuu yksilö- ja yhteistapaamisista pariskunnan jäsenten ja psykoterapeutin välillä. Enää ei ole tarpeen raahata seurustelukumppania vastahakoisesti psykoterapeutin vastaanottohuoneeseen, vaan tapaaminen käy kätevästi videokonferenssin avulla.

Käy saitilla ja lue lisää:

Therapion.com FI 

www.therapion.com/fi

Ollako vai eikö olla - parisuhdekysymyksiä

Nykypäivänä parisuhde pohjautuu pitkälti haluun olla parisuhteessa. Yleisesti myös kuullaan, että parisuhteista erotaan liian helposti. Miten arvioida, onko vaikeuksissa olevalla parisuhteella mahdollisuuksia muuttua toiveiden täyttymykseksi?

Oletko alkanut miettiä parisuhteesi tulevaisuutta? Onko jo mahdollisesti pidemmän aikaa ollut vaikeaa syystä tai toisesta, tai onko jotain täysin yllättävää sattunut, joka on laittanut parisuhteesi tulevaisuuden vakavan harkinnan eteen? Et ole yksin. Samassa tilassa on lukuisia pareja. Ja todennäköisesti lähes jokainen parisuhde joutuu tähän puntariin jossain vaiheessa parisuhdetta, ennemmin tai myöhemmin. Se on siis normaalia. Mutta se tieto ei ehkä helpota siinä vaiheessa, kun pitäisi osata tehdä päätöksiä.

Miten tästä sitten pääsee eteenpäin? Ensinnäkin kannattaa arvioida parisuhteen tilaa. Mitä hyviä asioita parisuhteessa on, entä mitkä ovat tämänhetkiset huolet? Entä toiveet, mitä toiveita sinulla on parisuhteessasi? Ja vielä neljäntenä kysymyksenä, minkälainen olisi parisuhde, joka olisi kaikin puolin hyvä? Mitä näistä asioista jo on, ja kuinka paljon uskot, että ne loputkin saavutetaan? Näihin kysymyksiin vastaaminen mahdollisimman konkreettisesti jo selventää parisuhteesi tilaa.

Kannattaa myös miettiä parisuhteen tulevaisuutta teidän kummankin tavoitteiden kannalta. Ovatko tavoitteenne samansuuntaisia? Haaveiletteko samanlaisista asioista? Onko teillä samankaltaisia ajatuksia tulevaisuudesta ja yhdistääkö teitä yhteinen käsitys oikeaksi koetusta tavasta elää? Nämä saattavat olla jo merkittäviä kysymyksiä yhteisessä tai erillisessä tulevaisuudenkuvassa. Jos tulevaisuudenkuvat ovat kovin erilaisia, tarvitaanko kompromisseja ja minkälaisia? Tässä tulee kuvaan myös parisuhteen tasa-arvo. Saanko ilmaista itseäni, saanko toteuttaa itseäni, saanko kumppaniltani tarvitsemaani tukea ja arvostusta, vai tuleeko minun yleisen sopusoinnun nimissä kieltää itseni, olla hiljaa, myötäillä?

Miettimisen arvoista on myös toisen ja omaan persoonaan liittyvät kysymykset. Miten eroamme toisistamme, mitkä ovat toisen parhaat puolet, miten täydennämme toisiamme, miten olemme samanlaisia? Onko joitain kynnyskysymyksiä, joiden yli ei vain pääse, vai ovatko asiat soviteltavissa? Olemmeko me muuttuneet, ja miten? Entä läheisyys, huumori, seksiin liittyvät kysymykset, miten kritiikki ja välien selvittelyt, miten ne tapahtuvat, ja onko siellä korjattavaa? Koska meillä on hauskaa yhdessä, ja onko niitä tilanteita tarpeeksi? Mitä juuri minä olisin valmis tekemään lisää, jos päätämme jatkaa? Entä haluanko, ja haluaako kumppanini työskennellä parisuhteen säilymisen puolesta? Kuinka kauan vielä haluan kokeilla, ja mitkä asiat tulee muuttua, että vielä senkin jälkeen haluan jäädä suhteeseen? Joskus ihan sovittu päivämäärä, jolloin suhdetta ja sen tilaa arvioidaan, voi olla toimiva osaratkaisu.

Kuitenkaan me emme aina ole niin rationaalisia. Kaiken lisäksi parisuhde on tunnesuhde, jonka tilan vain siinä olevat henkilöt voivat aistia välillään ja loppupeleissä sanoa, mikä sen todellinen tilanne on. Siksi, kaiken parisuhteen tilan arvioinnin jälkeen, kannattaa jossain vaiheessa tehdä päätös, joko jatkaa tosissaan tai sitten lähteä. Päättämättömyys ja jahkailu ei tee hyvää, ja etäännyttää teitä toisistanne.  Mutta päätös on päätös, ja järkevä ajattelu on järkevää ajattelua, niillä ei välttämättä ole tekemistä keskenään. Joskus me päätämme erota, vaikka kaikki järkisyyt sanoisivat, että parisuhdetta kannattaisi jatkaa. Joskus päätämme pysyä, vaikka järkisyyt kehottaisivat eroamaan. Päätökset me usein kuitenkin loppupeleissä teemme tunnepohjalta. Ja sen hetkisen tilanteen mukaan. Eikä muunlainen jälkiviisaus sitten enää oloamme auta. Pääasia on, että itse pyrimme olemaan sinut päätöksemme kanssa ja muokkaamaan elämämme sen mukaisesti. Jos päätös on ollut ero, jatkaa elämää ja tehdä siitä mahdollisimman hyvä. Jos päätös on ollut pysyä parisuhteessa, alkaa työskennellä sen eteen, että se riittävästi täyttää toiveemme hyvästä parisuhteesta ja hyvästä elämästä. Lohdullista on, että yleensä myöhemmin tehty päätös, kumpi se sitten onkin, osoittautuu kuitenkin juuri oikeanlaiseksi.

Joskus myös ulkopuolinen apu saattaa saada päätöksen syntymään. Parisuhteen vaikeuksiin kannattaa hakea apua. Tai sitten itselle siihen päätökseen, mitä haluaa tehdä. Esimerkiksi nettiterapia toimii tällaisessa yllättävän hyvin. Ulkopuolinen ammattilainen osaa asettaa sopivia kysymyksiä päätöksen tueksi ilman omaa tavoitetta parisuhteen säilymisestä tai purkaantumisesta, tavoitteena vain selkeyttää omaa ajatteluasi, että juuri sinä voit tehdä itsenäisiä päätöksiä oman elämäsi hyväksi.


 

Tämän artikkelin kirjoitti Helena Vuoriheimo. Hän on koulutukseltaan laillistettu psykoterapeutti ja sairaanhoitaja (ylempi AMK). Työssään Helena käyttää voimavara- ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä. 

Therapion.com FI - www.therapion.com/fi/

Nettiterapia: kokemuksia ja huomionarvoisia asioita

Nettiterapia on joustava ja nykyaikainen tapa hoitaa omaa mieltä. Tässä artikkelissa kerromme omista kokemuksistamme, siitä millaista on tarjota nettiterapiaa ja millaisia tuloksia sillä on saatu.


Therapion.com -palvelu on ollut olemassa reilu kymmenen vuotta. Sen aikana olemme hoitaneet tuhansia asiakkaita ympäri maailmaa. Nykyään tiimejä on viisitoista ja palvelua saa eri kielillä miltei mihin vuorokauden aikaan tahansa. Koska aloitimme palvelun suomeksi, pidämme suomalaisten asiat sydäntä lähellä, riippumatta siitä missä päin maailmaa he sitten asuvatkin.

Peruslähtökohta nettiterapiassa on säilyttää sama ammatillinen ote työhön kuin perinteisessäkin vastaanottotilanteessa. Toinen tavoite on tuoda palvelu lähemmäksi ihmistä, mikä käy päinsä uusien kommunikointikanavien avulla. Yhteydenpitotapoja asiakkaisiin on netissä useita. Voi käyttää sähköpostia, chattia,  nettipuheluita (esim. Skype tai Zoom sopivat mainioisti) tai puhelinta. Kaukopuheluiden soitto käy sekin helposti päinsä.

KOKEMUKSIA NETTITERAPIASTA

Kokemukset nettiterapiasta ovat olleet hyviä sekä asiakkaiden että toimijoiden milelestä. Yksi suurista eduista on nettiterapian joustavuus. Sitä voi káyttää tavalla, jonka asiakas itse katsoo mieleiseksi. Yksi pitää kirjoittamisesta, toinen puhumisesta. Nettiterapia joustaa ja antaa asiakkaalle enemmän valtaa päättää siitä, milloin ja kuinka nopeasti edetään.

HUOMIONARVOISIA ASIOITA

Turvallisuus on netissä tärkeää, mutta niin se on myös netin ulkopuolella. Kun etsii itselleen psykologia tai psykoterapeuttia, on syytä tutustua hyvin tarjottavaan palveluun ja sen tekijään. On myös hyvä asiakaan pysähtyä hetkeksi ennen aloitusta ja miettiä, mikä on se syy tai ne syyt, joiden takia erityisesti haluaa keskustella ammattilaisen kanssa. Kaikki elämän ongelmat eivät vaadi ammattiapua mutta jos paha olo tai masennus jatkuvat, silloin ulkopuolinen apu voi olla paikallaan.

Nettiterapian aikana on hyvä muistaa tietoturvan perusasiat. Salasanat on syytä vaihtaa säännöllisesti ja kun niitä luo, ei kannata käyttää pohjana esim. syntymäaikoja tai muuta sellaista, jonka hakkerit voivat helposti arvata. Oma  laitteet on syytä aina pitää käden ulottuvilla. Ei myöskään ole suositeltavaa jakaa omaa tietokonettaan toisen ihmisen kanssa. Nettiterapia on yksityisasia.

NETTITERAPIAN ERITYISPIIRTEITÄ

Mitä sitten tulisi nettiterapiassa huomioida aivan erityisesti?

Minusta kannattaisi nimenomaan muistaa se, että nettiterapia on uudenlainen tapa hoitaa asiakkaita. Siihen kannattaa kouluttautua, tilanteeseen kannattaa valmistautua. Nettiterapia on ammatillinen kohtaaminen, ei mikään tavallinen vapaa-ajan chatti ystävän tai perheenjäsenen kanssa.

Jokainen asiakastapaaminen on intensiivinen kokemus, ja netissä tämä kokemus entisestään tiivistyy. Jotta nettiterapian intensiivisyys ei yllátä, on hyvä luoda tapaamiselle selkeä rakenne, sellainen joka mahdollistaa asiakkaan tilanteen tehokkaan hahmottamisen ja sitä myöten tukee hoidon edistymistä.

***

Tekstin kirjoitti psykologi Timo Kojonen.

Therapion.com FI - www.therapion.com/fi/